Rauhallisten pitkien yöunien jälkeen huomasin, että pitää lähteä ruokaostoksille, koska jääkaapissa oli vain valot eikä kahviinkaan ollut maitoa. Yhtäkaikki, elämä tuntui pitkästä aikaa hyvältä ja raikkaalta. Puhelimeni oli ollut äänettömällä ja se olikin täynnä rytmiryhmän, eli Holmesin Jonesin, pastorin, kanttorin ja Mustan Oriin viestejä. Tule takaisin, Vivian, he toivoivat kiihkeästi mutta hymähdin heille.
Kaupassa törmäsin yllättäen hymyileviin ruskeisiin silmiin ja kuulin nimeni mainittavan. Hei Vivian, ei olla nähtykään tosi pitkään aikaa, totesi nauravainen mies. Heitätkö vielä yksityiskeikkaa?, hän kysäisi. No joo, en ole nyt pitkään aikaan kun oli eräs projekti, totesin väistelevästi, mutta aina kun rahasta puhutaan olen kiinnostunut, totta kai, vastasin viehkosti takaisin.
Soittelemisiin, Vivian, 246