Kas vain, mites sitten kävikään

Kieltämättä minua rupesi hieman huvittamaan, kun ajattelin alati tyylikästä ja charmikasta kanttoria sarvissa ja vihreään hattuun varustautuneena jossakin antiikin ajan kulkueessa pilkattavana. Katsoin  hänen kauniisiin silmiinsä ja tunsin uppoavani hänen sielunsa syvyyksiin. Silmät ovat kieltämättä sielun peili ja kanttorilla oli tosiaan, todella kaunis sielu.

Uppouduimme yllättäen kuumaan ja lämpimään suudelmaan kanttorin kanssa. Miksi ei, koska Annabel ja Camilla peuhasivat viereisessä huoneessa Holmesin Jonesin ja Kuuman Camillan kanssa, ainakin ähinästä ja kiljumisesta päätellen.

Hyväilin hänen kiinteää ja lihaksikasta vartaloaan, tällä kropalla oli tehty toki muutakin kuin soitettu urkuja sunnuntaisin. Mieleni valtasi jälleen valtava himo, halusin kellistää aina niin tyylikkään ja miellyttävän kanttorin. Haluaisitko soittaa minua, tiedustelin häneltä vienosti.

Naimisiin, Vivian, 246.

Viettelijän elementeissä

Mitä enemmän erilaisia drinksuja kumosin, sitä enemmän komea ja karismaattinen pastori alkoi kiinnostaa minua. Hän oli mietteliäs ja välillä upposin hänen kauniisiin harmaansinisiin silmiinsä. Niissä  ja niiden hieman jopa surullisessa katseessa oli jotain minuun syvästi vetoavaa.

Mitä mietit, kuomaseni, kysäisin häneltä hymyillen hänen lempeisiin silmiinsä katsoen. Mietin hieman välillä tätä ihmiskunnan tilaa, mihin se on menossa, hän sanoi surullisena, naapurivaltiossakin on pitkä sota menossa emmekä voi oikein tälle maailmanmenolle mitään yksittäisinä ihmisinä, vaikka kuinka yrittäisin pyytää apua korkeammalta taholta, hän avautui minulle mietteliäänä.

Tartuinkin tilaisuuteen ja kerroin, että minulla olisi hänelle jotain sellaista näytettävää, mikä takuuvarmasti piristäisi hänen mieltään, ainakin yksilön tasolla jos ei maailmanlaajuisesti.

Seksiterveisin, Vivian, 246.