Me kaikki seisoimme kännissä kuin käet ja vahtasimme heidän naintiaan aivan kuin kyseessä olisi ollut jokin julkinen esitys. Yhtä äkkiä kanttori vingahti takanani ja meni myös sängylle. Camilla, hän kujersi ja alkoi imeä hänen rintojaan ja Holmes oli silmiin nähtävän hämmentynyt, kun huomasi että paikalle oli saapunut myös jonkinlainen katsojajoukko.
Camilla oli niin promilleissaan, ettei kanttorin paikalle saapuminen hätkähdyttänyt häntä, hän vain jatkoi pontevaa ja estotonta ratsastustaan ja ratsuna toimiva Holmesin Jones haukkoi henkeään hänen allaan. Mennään toki mukaan, ehdotin pastorille ja häntä ei tarvinnut kahta kertaa koskaan käskeä, kun oli seksistä ja naimisesta kyse.
Mehän emme yhtään ujostelleet vaan sukelsimme estottomina sekaan…
Naimisiin, Vivian, 246.