Lopuksi määräsin Holmesin makaamaan maahan ja tanssahtelin kevyesti hänen päälleen. Hänen ilmeestään näkyi etten ollut niin höyhenen kevyt typykkä kuin luulin ja kieltämättä minun korkeakorkoisista saappaistani jäi ehkä pienet jäljet hänen maskuliiniseen vartaloonsa.
Me saimme jopa aplodit meidän vaihtelevasta ja ehkä hieman haparoivasta esityksestä ja saimme armon aikaa seuraavaan päivään valmistella show:ta jossa Holmes ottaisi alistavan roolin ja minä joutuisin nöyrtymään täysin hänen tahtoonsa. Muistakaa, että tämä on luottamuskysymys, käärmenainen kävi sihahtelemassa meille viettelevästi hymyillen.
Musta orikin kävi antamassa Holmesille jotain villejä vinkkejä, ja täytyy myöntää että miltei tunsin kylmien hikikarpaloiden nousevan otsalleni, kun mietiskelin mitä seuraavan illan esitys mahtaisikaan sisältää ja mitä kontolleni tulisi.
Soittelemisiin, Vivian, 246.