Kotiinlähtö

Yhtäkkiä huomasin, että vuosi olikin vaihtunut, loppiainenkin on jo lusittu. Mitäs sinä Vivian, näytät yhtäkkiä niin mietteliäältä, Holmesin Jones kysäisi minulta. Sanoin että aika on vilahtanut täällä ryypätessä ja sekoillessa sen verran perusteellisesti, että kaikki muu elämä on jäänyt jonnekin.

Minulle tuli vastustamaton himo ja halu lähteä kotiin, siihen ihan ikiomaan pieneen asuntooni, ihan omaan rauhaani. Tekemään ihan omia arkisia askareitani, töihinkin voisi olla ehkä ihan hyvä mennä välillä. Niihin ihan oikeisiin töihin.

Muut katselivat minua ihmetellen. Mikä sinulle nyt oikein tuli, he kyselivät minulta kun minä pakkasin tavaroitani. No, en minä ole teitä ikuisiksi ajoiksi hylkäämässä, mutta nyt haluan elää hetken omaa elämääni, totesin heille.

Panemisiin, Vivian, 246

Tohtori toiminnassa

Katsoin häntä syvälle silmiin ja hymyilin. Sitten osoitin klitoristani ja sanoin että täällä.  Hieman minua huvitti kun tunsin kostuneeni melko reilusti komean ja seksikkään lääkärin tunnustellessa salaisia sopukoitani. Hän hoksasi, mistä oli kysymys ja alkoikin hyväillä klitoristani ja häpyhuuliani kokenein ottein.  Sitten hän levitti jalkojani ja alkoi lipoa kielellään klitoristani, minua kiihotti äkillinen tilanne tosi paljon.

Hän nosti minut sohvalle ja kysyi mistä asennoista pidän, lähes kaikista, tunnustin. Koitin hänen paisunutta kyrpäänsä housujen läpi ja hän avasi housunsa hymyillen. Otin kookkaan paksun kyrvän suuhuni ja hyväilin paisunutta terskaa kielelläni. Hän huokaisi nautinnosta, kun otin hänen jo liukastuneen miehuutensa syvälle suuhuni. Imin sitä taidokkaasti hänen huohottaessaan ja valittaessaan himosta.

Soittelemisiin, Vivian, 246.

Himojen vallassa

Mies kertoi minulle nunnien haaveilevista katseista ja siitä, kuinka nunnien tekemät laulut olivat täynnä himoa ja kaipuuta. Verhottuina ne kertoivat kaipuusta Jumalaan ja iankaikkiseen elämään, mutta todellisuudessa ne kertoivat himoista ja täyttymättömistä toiveista.

Muu seurue oli jatkanut matkaansa näkymättömiin, joten totesin noviisille että voisimme vähän helpottaa oloamme. Häntä ei tarvinnut monesti kehottaa, hän kietoi minut nopeasti kiihkeään kielisuudelmaan ja hänen kätensä alkoivat tutkia määrätietoisesti rintojani ja toinen hänen kätensä siirtyi tutkimaan alakertaani. Minäkin hamusin kädelläni hänen jalkoväliään, josta löytyi jo kovaa vauhtia täyteen mittaansa turvonnut miehinen elin.

Hän huohotti jo kovaa kiihkosta ja siirryimme hieman syrjemmälle metsään. Hän levitti pitkän takkinsa maahan ja  kaatoi minut allensa…

Soittelemisiin, Vivian, 246.