Jälleennäkeminen

Kävelin sviitistä taksijonolle, koska hotelliyö olisi maksanut reilusti taksimaksua enemmän. Olin helpottunut, että en ollut jäänyt tälläkään kertaa kiinni mistään laittomasta, kun olin kerrankin malttanut mieleni, vai olinko vain menneiden tapahtumien johdosta liian väsynyt kenties.

Yllätys, yllätys, sama taksimies kuin edellisellä matkalla kotoa lentokentälle oli vuorossa. Hän hymyili minulle iloisesti ja sanoi että mitäs maailmanmatkaaja? Voi kuule, puuskahdin hänelle. Munaa kyllä saatiin ja tuli seikkailtua ja Elvis vihki minut avioliittoonkin, kerroin hänelle hymyillen. Hän katsoi minua silmät pyöreinä ja kysäsi mihin tuore aviosiippa oli jäänyt? Siinä sattui kaikenlaista, kerroin hänelle, mutta katsoin parhaaksi nostaa kytkintä ja lähteä…

Hän sammutti taksimittarin ja ajoimme samaan paikkaan luonnonhelmassa kuin menomatkallakin juttelemaan ja kenties jotain muutakin….

Soittelemisiin, Vivian, 246.

Karvas totuus

Pukeuduimme mahdollisimman nopeasti kattoterassilla vallitsevan kaaoksen keskellä ja juoksimme portaita pitkin omaan sviittiimme. Riisuuduimme ja menimme vuoteeseen lepäämään ja yritimme rauhoittua mahdollisimman nopeasti. Sitten nousimme ja kurkistelimme ikkunoista ja kadun olivat hälytysajoneuvot vallanneet.

Miksi meidän piti poistua mahdollisimman nopeasti, emmehän me mitään pahaa tehneet enkä voineet mitään sille että hän päätti hypätä kaiteelta alas, kysäisin mieheltäni. Hän huokaisi syvään ja näytti yhtä pilleriä minulle, näiden vuoksi, hän sanoi kireänä, huumeiden hallussapitoa ei pidetä hyvänä asiana ja tästä voisi tulle meille rutkasti vaikeuksia. Huumeiden, änkytin tyrmistyneenä, sinähän annoit niitä minulle päänsärkyyn, ihmettelin. Sinä olet hieman yksinkertainen, Vivi, hän tokaisi minulle, nämähän piristävät ja jaksat juhlia päiväkausia yhteen putkeen.

Pikkukaupungin tyttönä tunsin itseni jollain tavalla petetyksi, olin siis huumeiden vaikutuksen alaisena juhlinut, pelannut ja kaiken huipuksi Elvis oli vihkinyt meidät avioliittoon. Tässä olikin iso pala purtavaksi. Mutta mietin tätä huomenna, kuten Scarlett O´Hara aikoinaan, päätin ja ryhdyin nukkumaan.

Soittelemisiin, Vivian, 246.

Luksuselämää

 

Lähdimme vielä kasinolle juhlistamaan avioliittoamme. Aina kun valitin päänsärkyä tai väsymystä, sain pillerin oireisiini uudelta aviomieheltäni. Se sai minut taas unohtamaan unentarpeen ja erilaiset säryt. Jaksoin taas bailata ja ihme kumma onni oli meille edelleen myöstä, olimme kuin maniassa, kaikki onnistui. Suhteemme oli suoranaista avioliitoa.

Seksikin oli jotain huimaa ja ennennäkemätöntä, lauetessani näin ikäänkuin ilotulituksen ja mieheni oli entistäkin kestävämpi. Sain nauttia täysillä hänen muhkeasta patukastaan tuntikausia.

Välillä kävimme hieman syömässä ja tottakai juomassa. En ollut koskaan kokenut moista, että jaksoin bailata ja juhlia miltei päiväkausia yhteen putkeen. Olimme suosiossa, koska muutkin olivat huomanneet että meillä riitti käteistä ja meno oli kovanpuoleista.

Jatkan seuraavassa postauksessani, Vivian, 246.