Reissun jälkituulia

Pyysin häntä luokseni, koska hänen vuoronsa loppui. Kerroin kyllä, että saattaa olla tunkkaista matkani vuoksi ja minulla on hieman reissu – uupumusta  takanani. Ei mitään, hän hymyili, voin vähän auttaa Sinua. Menin kotona suihkuun ja mies sanoi hakevansa meille hieman noutoruokaa.

Putipuhtaana oli mukava kääriytyä pehmeään kylpytakkiin, kun olin pessyt kunnolla reissun pölyt ja energiat itsestäni pois. Kaverini tuli noutopizzojen ja kylmien virvoitusjuomien kanssa ovelleni ja aloimme nauttimaan niistä yhdessä.

Pyysin häntä lepäilemään viereeni ja aloimme hyväillä hiljaa toisiamme ja tulihan se kiihotuskin siinä samalla kun adoniksen kiinteitä lihaksia koskettelin tilavassa paikassa rauhassa ilman pelkoa yllätetyksi tulemisesta. Kosketin hänen jalkoväliään, jossa alkoikin jo olla huomattavasti turvotusta….

Soittelemisiin, Vivian, 246.

 

Viimeinkin nousuun

Lopulta pääsin turvatarkastuksenkin ohi, vaikka tarjouduin komealle tarkastajalle kopeloitavaksi. Valitettavasti hän ei ollut minusta sillä tavalla kiinnostunut, ajatteli varmaan että jos minulla olisi jotain salattavaa, en olisi yrittänyt ottaa milään tavalla kontaktia. Ehkä paukut ja into olivat nousseet niin päähäni, että melkein lensin ilman konetta, minulla oli niin kova vauhti päällä.

Löysin koneesta vapaan paikan ja toiveeni täyttyivät, viereeni istahti komeahko adonis. Aloin tietty heittää hänelle legendaa, ja hän naureskeli minulle.  Hän kiinnostui kovasti suunnitelmistani ja sanoikin, että välillä on hyvä nähdä hieman maailmaa, koska kuolilnvuoteella kadutaan niitä asioita, joita ei ole tehnyt. Eikä suinkaan niitä, joita on tehnyt.  Käteni olivatkin vallattomasti harhailleet hänen jalkoväliinsä ja löytäneetkin innostuneen patukan.

Jatkan tästä seuraavassa postauksessani, soittelemisiin Vivian, 246.

Nakurannalla

Kuulin että melko lähellä on nakuranta, niinpä yksissä tuumin päätin lähteä käväisemään siellä. Mielessäni jo näin upeakroppaiset adonikset, naiset eevan asussa ottamassa aurinkoa ja lasten leikkiessä hiekkarannalla. Kaikki palvoisivat aurinkoa ja uivat sulassa sovussa ilman rihmankiertämää.  Ilma oli kaunis kuin morsian, kun porskuttelin autolla paikalle pää täynnä korkeita odotuksia.

Voin kertoa, että ihmettelin hieman paikalle saavuttua, että paikalla oli vain miehiä. Näistä miehistä suurin osa oli iäkkäämpiä ja uimahousuissaan. Jotkut kiikaroivat hiekkadyynien takaa, tietysti minua. Eksoottisin asu oli t-paita ilman uimahousuja….

Asettauduin hetkeksi ottamaan aurinkoa ja olin eittämättä ainoana naisena rannan keskipiste kiikareilla tai ilman. Aloin jonkin ajan päästä tuntea oloni niin epämukavaksi, että lähdin kohti bikinibaaria, ja se olikin onneksi jo toinen juttu se.

Soittelemisiin, Vivian, 246.