Pikapesti

Minulla oli muutama päivä lomaa jo alkukeväästä. Yllättäen jouduin lasten pikkumatkalle valvojaksi, joku kekseliäs huomasi minun olevan vapaalla jalalla matkan aikana ja yllättäen huomasin olevani lapsien kanssa reissussa.Ei se mitään, huomasin myös että mukana oli huomattavan komea sinkkuisä samoissa tehtävissä ja ajattelinkin tekeväni yön hiljaisina hetkenä ratkaisevan sakki tai matti -siirron, kuten varmaan jo arvaattekin.

Muut matkalle lähteneet äitylit olivatkin melkoisia tiukkapipoja, huomasin heidän vahtivan minunkin tekemisiäni vähintäänkin yhtä ahkerasti kuin nuorukaisiakin. “Ovatko kaikki lapset varmasti saaneet tarpeeksi ruokaa”, kaikui kun menin lounasjonoon viimeisten joukossa, ynnämuuta mieltä lämmittävää. En antanut heidän masentaa mieltäni, vaan katseemme kohtasivat mukana olevan komean sinkkuisän kanssa, ja virnistimme toisillemme leveästi.

Mitä tapahtuikaan yön hiljaisina hetkinä, saapuiko mörkö paikalle vai oliko aikuisten leikkien aika, sen saatte tietää seuraavassa postauksessani.

Soittelemisiin, Vivian, 246.