Öinen luontoretki

Joimme viiniä ja puhuimme myös maallisista iloista ja kerroinkin hieman villeistä seikkailuistani vuosien varrelta. Miehet naureskelivat ja heidän katseensa hyväilivät avoimesti kurvikasta vartaloani.

Ihanaa, kun noin kaunis ja seksuaalinen nainen on saapunut luoksemme, olet miltei vastaus rukouksiimme, toinen kokelaista kertoi. Toinenkin miehistä kertoi seksin pyörineen päässä jatkuvasti ja kun he näkivät minut päivällä he eivät olleet millään pysyneet housuissaan. Loppupäivän oli ollut niin levoton olo, että oli ollut pakko laittaa salainen kirje matkaan.

Miehet alkoivat avoimesti runkata kalujaan ja minä katselin heitä hymyillen. Pyynnöstä näytin rintojani ja toinen heistä laukesikin melkein heti ne nähtyään. Toisella kierroksella kestät kauemmin, lohdutin häntä hymyillen.

Soittelemisiin, Vivian, 246.

 

Seikkailun makua ilmassa

Illalla myöhään minulle toimitettiin pieni hyvin salainen kirje, jossa ehdotettiin salaista tapaamista luonnon helmassa myöhään illalla. Allekirjoitus oli psalmi 129 salaperäisesti.  Osasinkin aavistaa munkeilla hieman hillojen kiehuvan päivällisten tapahtumien johdosta. Luostarin meno oli makuuni turhan rauhallista menoa, kaikki maallinen viihde oli kiellettyä. Aika kului askareiden parissa, meditoidessa ja erilaisissa hartaustilaisuuksissa.

Maltoin tuskin odottaa iltaa, ja mietin mitenkähän hyvin kohonneita ja meheviä munkkeja tulenkaan tapaamaan. Uskoin monen olevan melkoisessa  puutteessa, vaikka miten olisivat siveys- ja kuuliaisuuslupauksen antaneet. Lähdin innokkaana salaa kävelemään Lintulasta kohti päivällistä tapaamispaikkaamme. Siellä minua odottikin jo pari nuorehkoa kuuliaisuusveljeä, jotka olivat löytäneet jostain viinipullon ja mukeja mukaansa.  Joimme hieman ja keskustelimme niitä näitä elämästämme….

Soittelemisiin, Vivian, 246.

Ripitys

Abbedissa katseli minua arvostelevasti äreän näköisenä  päästä varpaisiin, kun pikaisesti siistiydyttyäni saavuin paikalle. Jaaha, kuulin ja näin että siellä tapailtiin munkkiluostarin jäseniä, hän puuskahti minulle vihaisesti. Niin, hieman juttelimme uskonnollisista näkemyksistämme, lirkuttelin hänelle, mutta jostain syystä hän jäi katselemaan epäilevän näköisesti perääni.

Minulle oli jälleen nakitettu perunateatteria ja tiskien käsittelyä. Toinen retriitillä oleva nainen tarkkaili minua kulmiensa alta, kun hieman lauleskelin ja hymyilin töiden lomassa. Mitäs nyt on tapahtunut, hän tiedusteli minulta vaivihkaa. Olin tuossa hieman käveleskelemässä ja tutustuin hieman munkkiluostarin jäseniin, kerroin hänelle hymyillen. Sekös tuota mielialaa niin kummasti kohotti, hän kysäisi hieman kulmakarvojaan kohottaen. Kyllähän ne tuoreet hillomunkit on iloinen asia, kerroin hänelle monimielisesti hymyillen.

Soittelemisiin, Vivian, 246.

Hillomunkit

Munkkipata porisi hämmentävästi ja he olivat myös kiihtyneitä äkillisestä eroottisesta näkymästä. En tiedä kuinka kauan he olivat seksileikkejämme seuranneet. Onneksi ketään päällystöstä ei ollut paikalla, eräs heistä virnuili noviisillemme.

Minä huikkasin heille että millaista hilloa teidän muiden munkkien sisällä on, valkoisten spermojen valuessa jalkojani pitkin iloisesti. Joku rohkea munkeista kyseli, että kuinka kauan aion viipyä retriitissä, että pääsisikö minun munkkejani hieromaan vielä vierailuni aikana.

Ans kattoo, voihan se olla että äkillinen munkin himo voi iskeä tämän vierailuni aikana hiljentymisistä huolimatta…, virnuilin himokkaille munkeille. Eräs heistä ilmoitti äkkiä puhelimen piipattua, että apotti ja abbedissa kaipailevat kovasti lisää työvoimaa. Niinpä lähdimme hitaasti valumaan töitä kohden…

Soittelemisiin, Vivian, 246.

Muhevat munkit

Aloinkin kohtapuoliin vaikeroida tuntiessani valtavan orgasmin aaltojen lähestyvän ja laukesin kovaa supistellen hänen suonikasta miehuuttaan vasten. Hän halusi lopuksi vielä takaapäin ja hän alkoi pamputtaa minua lujaa vetäen kyrpänsä aina välillä pilluni huulille ja sitten työntyen nopeasti syvälle sisälleni mehukkaaseen ja litisevään pilluuni.

Sitten hän nopeutti tahtia ja alkoi huohottaa ja voihkia, hän vielä työnsi sormensa anukseeni syvälle ja laukesinkin toistamiseen raikkaassa ulkoilmassa. Mies laukesi myös lujaa karjaisten ja tunsin hänen kyrpänsä vavahtelevan syvällä sisälläni.

Lepäsimme hetken vierekkäin kietoen toista takkia ympärillemme kun kuulimme lähistöltä jotain outoa ääntä, joka ei ollut tuulen eikä muuta luonnon aiheuttamaa ääntä. Näimme takanamme muutaman munkin kulkueen, ja miltei jokaisella heistä oli käsi eksynyt housuihin….

Soittelemisiin, Vivian, 246.

Ulkoilmareippailua

Hän riisui housut jalastani täysin himojen vallassa ja hautasi päänsä jo kostuneeseen pilluuni levitettyään jalkani äärimmilleen auki. Tunsin talvisen kylmän luonnon ympärilläni ja kuuman himokkaan miehen hyväilyt häpyhuulieni ja klitorikseni lomassa. Hän lipoi jalkoväliäni kiihkeästi ja tunsinkin olevani valmis varsinaiseen pamputukseen.

Hän kipusi päälleni ja työnsi äärimmilleen turvonneen aisansa syvälle himokkaan litimärän pilluni perukoille. Ähkäisin nautinnosta ja hän alkoi pumpata minua rytmikkäästi samalla nautinnosta valittaen.

Sitten hän kysyi haluanko ratsastaa hänellä. Sait ylipuhuttua, visersin hänelle ja kapusin satulaan ottaen samalla hänen jämäkän punaisen valtavaksi turvonneen kyrpänsä sisälleni. Kunnon ratsastus ulkoilmassa tekikin todella hyvää ja aloin voihkia nautinnosta pilluni litistessä hänen miehuuttaan vasten.

Soittelemisiin, Vivian, 246.

Himojen vallassa

Mies kertoi minulle nunnien haaveilevista katseista ja siitä, kuinka nunnien tekemät laulut olivat täynnä himoa ja kaipuuta. Verhottuina ne kertoivat kaipuusta Jumalaan ja iankaikkiseen elämään, mutta todellisuudessa ne kertoivat himoista ja täyttymättömistä toiveista.

Muu seurue oli jatkanut matkaansa näkymättömiin, joten totesin noviisille että voisimme vähän helpottaa oloamme. Häntä ei tarvinnut monesti kehottaa, hän kietoi minut nopeasti kiihkeään kielisuudelmaan ja hänen kätensä alkoivat tutkia määrätietoisesti rintojani ja toinen hänen kätensä siirtyi tutkimaan alakertaani. Minäkin hamusin kädelläni hänen jalkoväliään, josta löytyi jo kovaa vauhtia täyteen mittaansa turvonnut miehinen elin.

Hän huohotti jo kovaa kiihkosta ja siirryimme hieman syrjemmälle metsään. Hän levitti pitkän takkinsa maahan ja  kaatoi minut allensa…

Soittelemisiin, Vivian, 246.

 

Noviisi

Eräs miehistä jäikin keskustelemaan kanssani muiden jatkaessa matkaan. Hän kertoi minulle olevansa melko uusi, eli noviisi, joka oli tullut tutustumaan luostarin toimintaan ja oli ollut vasta kuukauden luostarissa. Miltäs tuntuu, kysäisin, onkos seksiä ikävä, menin tietty heti näihin tärkeimpiin asioihin.

Hänellä välähti silmissä ja hän myönsi minulle että seksiä on kyllä ollut ikävä, että on ollut pakko vetää muutaman kerran salaa käteen itsekseen, koska kaapuihin verhoutuneita nunniakin näki ulkona varsin harvoin. Nunnat olivat kuten munkitkin antaneet siveyslupauksen, joten sieltä päin oli varmaan varsin turha seksiä odotella.

Naureskelin hänelle, että itse olin ollut vasta pari päivää täysin ilman seksiä ja se olikin alkanut jälleen pyöriä mielessä yllättävän paljon…

Soittelemisiin, Vivian, 246.

Arkea nunnaluostarissa

Aamulla aikaisin piti nousta ortodoksiseen jumalanpalvelukseen päivittäin, sen jälkeen oli tarjolla avustavia keittiötöitä, kuten perunoiden ja vihannesten kuorimista. Kysäisin pitkästyneenä kanssani perunoita kuorivalta vierailijalta, että tapahtuuko täällä mitään jännittävää koskaan? Hän hymähti ja sanoi että jutun pointti onkin siinä ettei täällä tapahdu oikein mitään vaan keskitymme hiljentymään ja meditoimaan.

Lounaan jälkeen vetäydyin lepäämään ja herättyäni lähdin ulos tutkimaan maisemia ja löysinkin luontopolun mitä pitkin lähdin käveleskelemään. Iloinen yllätys oli kun löysin yllättäen Valamon munkkiluostarin ja vastaani tulikin muutaman miehen seurue. Tervehdin ja kysyin miten kauan he ovat olleet täällä. Sinä olekin näköjään vastatullut, he naureskelivat minulle ja myönsin heidän olevan oikeassa.

Soittelemisiin, Vivian, 246.

Lintulaan

Parin päivän päästä minulle soitettiin ja maksun lisäksi kerrottiin että meidän odotetaan osallistuvan hartaushetkien lomassa myös luostarin sekalaisiin askareisiin ja töihin. Pyörittelin silmiäni, mutta edelleen ajattelin että hiljentyminen olisi juuri sitä lääkettä, mitä olen  eniten vailla tällä hetkellä.

Matka oli pitkä, kun mennä huristelin Lintulan nunnaluostariin. Suuren ankean näköisen kivirakennuksen portilla alkoi jo heikompaa hirvittää, mihin olinkaan menossa. Mutta tuumasin että rohkea rokan syö ja olisikohan tarjolla munkkeja hillolla  jälkiruoaksi….

Jouduin saavuttuani tervetulohaastatteluun, olin onneksi pukeutunut ihan asiallisesti, koska abbedissat ja nunnat näyttivät sangen tiukoilta tädeiltä. Miesten tulo ei ole tänne sallittu, he huomauttivat minulle tiukasti ja huuleni värähtivät ihan  tahtomattani.

Soittelemisiin, Vivian, 246.