Pastorikin päästeli vähemmän hengellisiä ääniä lautetessaan. Ensin hän kiskaisi turvonneen elimensä pillustani ja suihkutteli valtavan spermalastinsä päälleni railakkaasti kirjoillen. Kyllä oli helvetin hyvät panot, hän vielä mainitsi minulle vaipuessaan makuuasentoon.
Yhtäkkiä ovea alettiin hakata, lukkokin laukesi yllättäen ja sieltä vyörähtivät sisälle Holmesin Jones, kanttori ja Annabel nyt ainakin. Meteli oli melkoinen, täälläkö vain salaa naidaan ja jätetään muut oman onnensa nojaan, kuului kännisten äänien seasta.
Kapakassakin välähti valomerkki ja kanttori kajautti että meidän täytyy siirtyä jatkoille hänen loisteliaaseen ja lähellä sijaitsevaan buduaariinsa mahdollisimman pikaisesti. Asunto oli onneksi vain korttelin päässä, joten horjuvat jalkamme kantoivat juuri ja juuri perille asti kanttorin viihtyisään asuntoon.
Panemisiin, Vivian, 246.
