Päivä prinsessana

Oli tosi ihanaa vaihtaa vapaalle. Alkoholi ja jokin muukin tosiaan surisi päässä ja olo tuntui välillä epätodelliselta. Oli todella ihanaa laittautua ja olla kammattavana ja meikattavana. Meillä oli tosiaan onnenpotkuni vuoksi rutkasti ylimääräistä rahaakin, joten siitä ei kerrankin  ollut huolta.  Huristimme juhlatamineissamme limusiinillä ja tuli siinä tietysti seksiäkin harrastettua. Onneksi kuljettajan ja meidän välillä oli seinä peittona.

Hoipertelimme Elviksen puheille, ja kikatimme kumpikin että I do. Sitten juhlaillalliselle ja hotellin hääsviittiin, jossa pistimmekin todella villit juhlat pystyyn.  Pistelimme hurjina takaapäin parvekkeilla ja kippasimme välillä shamppanjaa. Tämä on elämää, Vivi, sulhaseni sanoi minulle. Mitäs sitten, kun arki koittaa, kikattelin hänelle. Eiköhän se elämä sittenkin jatku, hän totesi nauraen.

Mitäs sitten tapahtui, siitä jatkan seuraavassa postauksessani, Vivian, 246.

 

 

Ja mitäs sitten

Päätäni alkoi vähän särkeä ja mies antoi minulle pienen tabletin. Otin sen veden kanssa ja sitten minullakin alkoi mennä lujaa. Seuralaiseni ehdotti minulle että jos menisimme naimisiin Vegasissa, kun kerran olemme täällä. Pienten pöllyjen vuoksi idea alkoi kuulostaa minustakin hyvältä.

Mies näpytteli netissä varauksia vetämään ja annoin hänen hoitaa paperihommat, kerran se näytti sujuvan niin hyvin. Varasimme hääsviitin hotellista, kerran meillä oli kerrankin ylimääräistä tuohta yllinkyllin. Löysimme minulle ihanan häämekon, menin kauneushoitolaan laittattamaan meikin ja kampauksen. Miehenikin hankki jostain itselleen hienon puvun.

Otin vielä yhden napin jännistyspäänsärkyyn coctailin kanssa ja mieleni valtasi jälleen kiihko ja mania. Olimme valinneet Elviksen vihkimään meidät ja se nauratti minua kovasti. Kolmas kerta todensanoo, kikatin kumppanilleni, joka hymyili tyytyväisen oloisen.

Soittelemisiin, Serena, 246.