Boolin merkeissä

Yhtäkkiä kuului auton ääntä ja pihalle surahtikin melkoinen upea avoauto, jota säntäsimme naisjoukossa katsomaan suut avoimina. Auto oli täynnä mitä komeimpia miehiä, ja eräs heistä oli pastorin ja kanttorin tuttava, luojalle kiitos siitä. Kuulimme, että täällä alkaa kuumat mökkibileet, hän virkkoi pastorille hymyssäsuin, toimme hieman juomia teillekin, hän esitteli. Näitä kiliseviä alkon pusseja löytyikin sitten useampi kappale ja he alkoivat valmistella kahta valtavaa boolikulhollista.

Booliin suhahti kivennäisvettä, vodkaa, mehua ja jotain likööripullojakin vilahti. Lopuksi boolin pinnalla kellui marjoja, mansikoita, vadelmia ja mustikoita sekä appelsiininsiivuja. Mökkivieraat toivat myös lisää grillattavaa ja me aloimme valmistella grilliä kuumaksi.

Eräs heistä oli ilmeisen kiinnostunut minusta, koska hänen katseensa hyväili rintojani huolellisesti ja hän puristi minua pakarasta, kun kävelin hänen ohitsensa merkitsevästi hymyillen.

Soittelemisiin, Vivian, 246.

Känniset suunnitelmat

Kokkasimme kovasti pienessä hiprakassa, uudet perunat olivat tulella ja grilli kuumana. Camilla pilkkoi salaattia ja varoitimme häntä terävästä veitsestä, ettei hän vain tapaturma-alttiina henkilönä teloisi itseään kun vauhti oli kova salaatin, kurkun, tomaatin ja paprikan kanssa.

Suunnittelin lihoja grillatessani, että voisimme ennen keskiyötä vilahtaa naapurien pihoille nakupelleinä, ellei sitä ennen meille siunaantuisi mitään säpinää tänne pastorin komealle huvilalle. Annabel hieman mietti, että uskaltaisiko tänne kukaan ylimääräinen tulla, koska täällä oli kumminkin kolme vantteraa könsikästä jo valmiiksi paikalla.

Sotasuunnitelmana meillä oli karata, kun miehet olisivat saunomassa tai sammuneet, kumpi näistä vaan olisi lähempänä parhainta ajankohtaa, eli lähinnä yöttömän yön keskiyötä. Ja kuinkas sitten kävikään…

Soittelemisiin, Vivian, 246.

 

Matkalla mökkitielle

Kailottelimme ostoksilla ollessamme että nyt kyllä kaipaisi tämä tyttö jotain uutta ja raikasta miestä noiden vanhojen könsikkäiden tilalle. Saimme osaksemme ainakin huvittuneita katseita muukalaisilta ja murhaavia vilkaisuja pastorilta, kanttorilta ja Holmesin Jonesilta. No niin, miettikää että mitä syödään ja mitä tarvitaan mökillä, pastori sanoi meille tuimasti.

Mökin osoitekin taisi lipsahtaa meiltä luvattoman usein ja jäimmekin sitten toiveikkaina odottelemaan että sattuisikohan meille tulemaan muutakin seuraa kuin vanhat heilamme, joihin olimme lopen kyllästyneitä.

Autossakin oli tunnelma melko kireä, mutta me tytöt pistimme hoilaten, pullon hengen voimalla osittain tietty. Aloimmekin sitten olla jo juhlatuulella kun saavuimme hulppealle huvilalle ja määräsimme miehet lämmittämään saunaa ja me tytöt ryhdyimme kokkaamaan jotain purtavaa meille juotavien lisäksi.

Soittelemisiin, Vivian, 246.

Juhannustaikoja

Pannaankos ykköseen vai kakkoseen vai kumpaankin, kähisi möreä ääni takanani. Yritin pyristellä vastaan mutta en voinut minua lujasti kiinni piteleville käsille mitään. Hän tunkeutui sisään anukseeni minua satuttaen ja pistin vastaan niin kovaa kuin suinkin kykenin. Hän laukesi nopeasti sisääni ja hetken päästä näin vasta kaukana poistuvan selän.

Havahduin ja huomasin torkahtaneeni niitylle ja minua kovaa kiinni pitelevät kädet olivat Holmesin Jonesin. Kylläpäs sinä nukuit siki, hän ihmetteli ja huidoit oikein urakalla kun yritin sinua herätellä, hän manaili, sain melkein turpiini ja mustan silmän.

Hymähtelin ja lähdin käsi kädessä hänen kanssaan kävelemään kohti romanttista yösijaamme. Matkamme oli jo ollut pitkä mutta kuinkahan kauan se tulisi vielä jatkumaan Suomen ajattomassa suvessa?

Soittelemisiin, Vivian, 246.

Juhlatunnelmissa

Ilta oli mitä ihanin, pulloa kallistui ja booliakin tehtiin lisää. Grillattiin ja pidettiin hauskaa. Meitä oli siunattu mitä ihanimmalla kesäillalla, olin tietty yrittänyt hieroa urakalla tuttavuutta muhkeapatukkaisen kanssa ja saada hänen huomionsa kiinnitettyä itseeni. Meitä naisia oli kourallinen ja kanttori sekä pastorikin olivat hieman innostuneet juhlimaan.

Grillissä tirisi erilaisia lihoja, maisseja ja makkaroitakin.  Haukkasin makkarasta ja laitoin siihen valkosipulikastiketta, ja samalla loin viekottelevan katseen komeaan munamieheen. Hän sitten sanoikin minulle, että tule yöllä käymään hänen teltallaan, niin voin saada jotain makoista suuhuni.

Hän sai minut ylipuhuttua ja lähdin yöllä pää tuiskeessa telttaa etsimään. Siellä olikin useampi miespuolinen paikalla ja aloimme taas hieman kallistelemaan pulloja….

Jatkuu seuraavassa postauksessa, siihen asti soittelemisiin,

Vivian, 246.

Juhlahumua

 

Eräs lapsuudenystävistäni oli pyytänyt minua kaasoksi pienimuotoisiin häihin, ja suostuin tietenkin. Hänkin oli hoitanut minulle muutaman kerran vastaavia velvollisuuksia. Tietysti pienenä taka-ajatuksena oli sulhasen komeisiin kavereihin tutustuminen.

Häistä oli tulossa melko pienet ja vapaamuotoiset, koska eihän tässä mitään ensimmäistä kertaa todellakaan oltu pappia kyydissä. Osa tarjottavista oli tehty itse ja tietty oli satsattu myös booliin ja muihin juomiin.

Vihkiminen toteutettiin ulkona luonnossa auringonpaisteessa, asut olivat melko vapaita. Morsiamella oli tosin valkoinen mekko ja sulholla puvun tapainen. Pastori ja kanttorikin tuntuivat olevan suhteellisen maanläheisiä ja booli maistui heillekin. Itse olin ainakin yrittänyt pukeutua klassisen seksikkäästi keveään juhlamekkoon 🙂

Olin silmäillyt jo pitkään komeaa best mania ja varsinkin hänen housuissaan pullottavaa komeaa patukkaa, johon toivoin kovasti pääseväni tutustumaan lähemmin illan tai viimeistään yön kuluessa.

Jatkan tästä panoraamasta myöhemmin, siihen asti soittelemisiin,

Vivian, 246.