Jaguaarilla lähtee

Mitä haluaisit vielä tänä iltana tehdä, oi ihanainen Vivian, lausui Sipoon herttua minua syvälle silmiini katsoen. Siemaisin drinkistäni ja tokaisin että onko sinulla nyt mukana se punainen Jaguaari kuljettajineen, niin voisimme käydä hieman kaupungilla pyörähtämässä että muutkin näkisivät mihin kyytiin meidän Vivian on tällä kertaa päässyt

Totta kai on ja kuljettaja odottelee meitä sviitissä lepäillen, totesi Herttua välittömästi ehdottelevaan kysymykseeni. Laitoimme talvivaatteet päälle ja tilaisuuden järjestäjä taputti käsiään minulle erittäin riemastuneena,  kun näki meidän poistuvan juhlallisesta tilaisuudesta kahdestaan miltei käsikynkkää.

Sipoon herttuan tekemän pikaisen puhelun jälkeen ihanan kiiltävä tulipunainen Jaguaari singahti eteemme ja herttua aukaisi takaoven minulle herrasmiehen elkein.

Hurjastelemisiin, Vivian, 246.

Sipoon herttua

Kilistimme hyvin onnistuneelle illalle varakkaan liikemiehen kanssa, joka kertoikin asustavansa Sipoossa meren rannassa. Minä sitten kikatin että oletko sinä sellainen Sipoon herttua? Naureskelimme yhdessä ja hän kysyi minulta että haluaisinko minä olla kenties jonkin aikaa Sipoon herttuatar.

Sipoon herttua kertoi tulevansa hakemaan minua punaisella Jaguaarilla ja voisimme tehdä sitten ihan mitä minä haluan. Minä tirskuin liikemiehelle, että hän voisi sitten olla minun oma Jerry Cotton, koska hänkin taisi ajella punaisella jaguaarilla ja juoda neljän ruusun Bourbonia ainakin vanhan  suomalaisen iskelmän mukaan.

Minut palkannut juhlien järjestäjä näytti erittäin tyytyväiseltä kun näki meidän keskustelevan intensiivisesti toistemme kanssa ja näytti minulle peukkua tyytyväisenä. Ohi mennessään hän sihahti minulle että hoida homma kotiin, Vivian, hän on meille erittäin tärkeä asiakas.

Panemisiin, Vivian, 246.

Liikemies on herrasmies

Illan järjestäjäkin kävi ihan henkilökohtaisesti onnittelemassa minua hyvin onnistuneesta illasta ja toi samalla minulle tarjottimen, jossa oli mukavasti kaikenlaista suolapalaa tarjolla.  Sitten hän huomautti että yrityksen vieraana ollut liikemies piti esityksestäni erittäin paljon ja hän haluaisi hieman keskustella minun kanssani. Sanoin sen sopivan erityisesti ja vastaava mies poistuikin iloisesti virnistellen paikalta ja palasi hetken päästä vanhemman arvokkaan näköisen herrasmiehen kanssa takaisin.

Esittelin itseni hänelle Vivianiksi ja puristin reippaasti hänen kättään samalla iloisesti hymyillen. Vivian, hän makusteli nimeäni, onko se sinun oikea nimesi? Totta kai on, totesin hänelle, ja sitten vielä kysyin että kuulemma pidit minun esityksestäni kovasti, olihan se näin?

Vivian, haluaisin todella tutustua sinuun paremmin, hän totesi. Pidin siitä erittäin paljon.

Tutustumisiin, Vivian, 246.

Kuumat movet

 

Tunnelma alkoi nousta yhä enemmän ja enemmän, kun yleisöstä tuli aina vain uusia ja uusia kavereita kanssani tanssilavalle esiintymään. Tiesin jo valmiiksi, että kun otan Willage Peoplen takavuosien hitin Y.M.C.A  soimaan, niin pankki tulee räjähtämään.

Niin todellakin kävi, mikä parasta, äkkiä esiintymislava oli täpö täynnä strippaavia miehiä!

Minä nautin esiintymisestä täysin rinnoin ja uskon että myös kanssani lavalle tulleet miehetkin olivat lähellä ekstaasia ainakin heidän riemukkaista ilmeistään päätellen. Näin kyllä yleisössäkin hymyjä ja naureskelua, joten taisi esitykseni olla ainakin tällä kerralla melkoisen hyvin onnistunut.

Esityksen jälkeen piti ottaa taas drinkki ihan rentoutumiseen, ja vierelläni alkoi parveilla jos jonkinlaista komistusta tarjoamassa minulle lisää juotavaa.

Juhlimisiin, Vivian, 246.

Estot unholaan

Napostelin hieman suolapalaa samalla kuin siemailin herkullista drinkkiäni. Seuraavaksi biisiksi olin valinnut Suomen viime vuoden euroviisuedustajan, eli Windows95manin No Rules. Yleisöni oli jo ottanut sen verran pohjia, että pahimmat estot olivat jääneet unholaan. Vierelläni alkoi tanssia miehiä pelkissä pienissä tangoissa, mutta nautin silti esiintymisestä ihaillen yhtä aikaa komeita mutta sangen päihtyneitä tanssipoikiani.

Miehet hoilasivat estoitta No Rules! ja he alkoivat olla melkein hikisiä kappaleen päättyessä. Olin valinnut huumoriakin ohjelmaan ja seuraavaksi mentiin viime vuosituhannelle vuodelle 1984 ja en tiedä lukijani muistatteko esiintyjän nimeltä Divine? Olin valinnut hänen kappaleensa I am so beautiful. Hän oli siis transvestiitti jo aikoinaan. Miltei kaikki miehet hoilasivat kanssani Im so beautiful, cant you see, look at me!

Ollaan kauniita, Vivian, 246.

Kannat kattoon

Tunnelma oli noussut esiintymiseen varatussa salissa kuin lennossa ja myös baaritiskillä alkoi olla tosi paljon porukkaa, jotka hoilasivat kannattavansa kyläbaarimme pitäjää. Seuraavaksi olin valinnut parin vuoden takaisen hitin Ylivoimainen, ja se sai myös useimmalla meistä todella kannat kattoon.

Alkoholihan tunnetusti vähentää estoja ja viereeni alkoi tulla yhä enemmän vierailevia tähtiä, jotka lauloivat kanssani ylivoimainen ja nämä könsikkäät yrittivät myös tanssia samalla tavalla kuin minä. Tyylihän on aina vapaa, mutta tästä oli se etu että olin iloinen kun minua nauratti niin kovasti.

Seuraavaksi minulla oli vuorossa tauko ja miehet kerääntyivät ympärilleni ja halusivat kilvan tarjota minulle juomista. Naureskellen kerroin haluavani Sex on the beach -paukun.

Panemisiin, Vivian, 246.

Esiintymislava haltuun

Niinhän se perjantai-iltakin lähestyi ja sipsuttelin innoissani korkeakorkoisissa saappaissani esiintymispaikalle. Olin huolella valinnut itselleni näyttäviä ja sangen seksikkäitäkin asuja esiintymiseen ja olin laittanut hiukseni huolellisesti sekä kasvoillani oli parhaita puoliani korostava seksikäs ehostus.

Otin innokkaana vastaan minulle ennen esiintymistäni tarjotut drinkit. Marssin esiintymislavalle rytmikkäiden taputusten tahdissa ja nostin käteni ylös huutaen viettääkö täällä joku muka tipatonta tammikuuta! Päälläni oli korkeakorkoiset saapikkaat sekä lyhyt punainen paljettimekko, joka paljasti pyöreät täyteläiset rintani houkuttelevasti.  Minulle vastattiin innokkaasti EIII  ja Portion Boysin Kyläbaari pyörähti soimaan ja jammasin vauhdikkaasti musiikin tahtiin varsinkin miespuolisten katsojien kannustaessa minua innokkaasti.

Nautin suunnattomasti esiintymisestäni katsojien hoilottaessa innokkaasti ”minä kannattelen kyläbaarimme pitäjää….”

Panemisiin, Vivian, 246.

Keikkaa pukkaa

Rauhallisten pitkien yöunien jälkeen huomasin, että pitää lähteä ruokaostoksille, koska jääkaapissa oli vain valot eikä kahviinkaan ollut maitoa. Yhtäkaikki, elämä tuntui pitkästä aikaa hyvältä ja raikkaalta. Puhelimeni oli ollut äänettömällä ja se olikin täynnä rytmiryhmän, eli Holmesin Jonesin, pastorin, kanttorin ja Mustan Oriin viestejä.  Tule takaisin, Vivian, he toivoivat kiihkeästi mutta hymähdin heille.

Kaupassa törmäsin yllättäen hymyileviin ruskeisiin silmiin ja kuulin nimeni mainittavan. Hei Vivian, ei olla nähtykään tosi pitkään aikaa, totesi nauravainen mies. Heitätkö vielä yksityiskeikkaa?, hän kysäisi. No joo, en ole nyt pitkään aikaan kun oli eräs projekti, totesin väistelevästi, mutta aina kun rahasta puhutaan olen kiinnostunut, totta kai, vastasin viehkosti takaisin.

Soittelemisiin, Vivian, 246

Sukukalleuksien puolesta

Menimme penkomaan käärmenaisen laukkuja ja muita piiloja, mutta valitettavasti emme löytäneet käärmeen käärmettä. Niiden on pakko olla heidän autossaan, Camilla supatti minulle kiihtyneenä. Autonkin avaimet olivat varmaan Mustalla Oriilla jossain hyvässä jemmassa ja kiinnittäisimme varmaan huomiota, jos lähtisimme etsiskelemään autosta niitä kiemurtelevia olentoja.

Kävimme taas kurkistamassa saunaan ja tällä kertaa Holmesin Jones pamputti paksulla parrullaan käärmenaista takaapäin niin että lauteet heiluivat. Pastorin patukka oli taas vuorostaan syvällä käärmenaisen kurkussa. Ei pidä säikäyttää, ettei vaan pure pastorin sukukalleuksia irti poikki, Annabel kikatti innostuneena.

Mietin että pastorin sukukalleudet ja kirkonkellot pitää kyllä suojata hyvin, etteivät ne tule turmelluiksi käärmenaisen aiheuttamina. Meidän pitää keksiä jotain muuta, ehdotin tytöille miettiväisenä.

Panemisiin, Vivian, 246.

Roolin vaihto

Meno yltyi kyllä melkoiseksi, mitä enemmän ilolientä joimme ja yhtä äkkiä huomasimme kauhuksemme, että kanttori oli löytänyt jostain patjan alta avaimet käsirautoihinsa ja  oli vapauttanut ensin itsensä ja sitten oli oitis päästämässä pastoria ja Holmesin Jonesia irti kahleista.

Siihen ei sitten mennytkään pitkää aikaa, kun me kolme viehkeää daamia olimme vuorostamme käsiraudoissa ja miehet sanoivatkin että nyt sitten otetaan myös aktikuvia, joissa heidän kasvonsa ovat peitettyinä meidän ostamiimme naamareihin.

Nyt vuorostaan me pistimme kovasti vastaan ja sanoimme että ei saa leikistä suuttua, mutta miehet ryhtyivätkin toimeen melkoisella tohinalla. Pari muhkeaa kyrpää oli suuni edessä ja minulla oli onneksi silmänaamari kun minut määrättiin nuolemaan niitä ja kolmas herra otti minua samalla takaapäin.

Hauskaa Vappua, Vivian, 246.