Baaritiskillä

Istuskelin baaritiskillä ja minua tarkasti päästä varpaisiin katsonut mies tuli puhumaan kanssani. Hei, kaunokainen, hän sanoi minulle, käytkö usein täällä? Itseasiassa en ole koskaan käynyt täällä, naureskelin, entäs itse? Silloin tällöin tulee käväistyä, mies sanoi hajamielisen näköisenä. Katselin yleistä menoa, toisella puolella sviittiä tanssittiin pöydillä ja välillä oli jossain päin huonetta hieman käsirysyäkin.

Kiinnostaisiko kimppakiva, mies sanoi  tuumivan oloisena, ikään kuin olisi säästä puhunut. Yskähdin, sain melkein juomani väärään kurkkuun. Hmm, sanoin,  palasin juuri äsken jenkeistä lomamatkalta ja meno on ollut melko kovaa viime aikoina, virkoin hänelle.

Mies avasi housujensa vetoketjun ja esitteli kookkainta patukkaa mitä olin ikinä nähnyt. Löytyikö jenkeistä mitään näin suurta, hän sanoi minulle katsoen yllättäen hyvin tiukasti minua suoraan silmiini.

Jatkuu seuraavassa numerossa, Vivian, 246.

 

Halloweenin viettoa

Saimme stuertilta ja lentoemännältä hieman moittivia katseita, mutta emme antaneet niiden häiritä tyytyväisyyttämme. Lepäsimme ja torkahdimme hieman. Herättyämme hän kysäisi haluaisinko perillä lähteä Halloween- bileisiin? Hmmm, tottakai, pitää hieman miettiä, tuumasin hänelle. Minulla oli ollut niin kova meno päällä viime aikoina, että kotosalla pitäisi hieman levätä ja toipua kaikesta viime aikoina tapahtuneesta.

Lentokentältä menimme taksilla pukuvuokraamoon, josta löysinkin melkoisen femme fatale Halloween asun itselleni. Aloinkin jo innostua ja pari rohkaisudrinkkiä paikallisessa baarissa kohotti mielialaani entisestä reilusti ylöspäin.

Bileet olivat erään hotellin isossa sviitissä, tulin paikalle seuralaiseni aveccina. Paikalla olikin jos jonkinlaista vipeltäjää, naamiaisasusta huolimatta tunnistin pari pintajulkkistakin. Yhtäkkiä tunsin jonkun katsovan minua kiinteästi päästä varpaisiin….

Soittelemisiin, Vivian, 246.